Valikko Sulje

Kun arki haastaa, Lappeenranta auttaa.

Yhä useampi lapsi ja nuori voi huonosti. Olemme varmasti kaikki lukeneet surullisia uutisia kouluväkivallan yleistymisestä sekä siitä, miten yhä useampi nuori aikuinen on pitkällä sairaslomalla  mielenterveysongelmien vuoksi. Nuorille avun saaminen voi olla hankalaa eikä koulun antama tuki välttämättä riitä, etenkin kun koulupsykologien ja koulukuraattorien määrä on Suomessa liian alhainen. Opettajien työtaakka on lisääntynyt viime vuosien aikana huomattavasti, eikä opettajien antama tuki riitä tukemaan lapsen tai nuoren jaksamista arjessa. Siksi kouluihin tulee lisätä resursseja, jotka tukevat  lapsia ja nuoria heidän haasteissaan.

Sanna Marinin hallitus on listannut hallitusohjelmaan viisikohtaisen strategian, jonka yhtenä osana on lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Lisäksi syksyn 2020 budjettiriihessä yhdeksi työllisyystoimeksi listattiin matalan kynnyksen nuorten mielenterveyspalveluihin panostaminen. Koronakriisi on haastanut monia meistä, osaa enemmän, osaa vähemmän. Lasten ja nuorten oppimiserot ovat kasvaneet, niin myös mielenterveyden ongelmat. Siksi onkin tärkeää, että tulevaisuudessa kunnat ja kaupungit panostavat julkisen terveydenhuollon palveluiden kautta nuorten mielenterveyspalveluihin. Palveluiden tulisi olla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, jotka olisivat nuorille helposti saatavilla ja joiden piiriin voisi hakeutua ilman lääkärin lähetettä. Nämä palvelut voitaisiin sijoittaa nuorten ohjaamoihin, joihin nuorten on helpompi hakeutua kuin paikalliseen julkisen terveydenhuollon keskukseen.

Palvelu tähtää siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori hakeutuu palveluun jo ongelmien varhaisessa vaiheessa. Inhimillistä on uupua. Inhimillistä on se, että elämässä on vaikeita vaiheita. Inhimillistä on hakea apua. Meistä jokainen tarvitsee apua jossain elämänvaiheessa. Joillekin apu löytyy lähipiiristä, mutta se ei aina riitä. Lappeenrannassa tulee pystyä järjestämään apua myös heille, joilla ei ole mahdollista tukeutua omaan lähipiiriin. Mielenterveyspalveluita tulisi saattaa helpommin saataville kaikille ikäryhmille, jotta kynnys avun hakemiseen olisi matalampi. Koulutuspanostusten lisäksi myös koulun ulkopuolella olevaan tukeen kuuluu tehdä parannuksia. Koronakriisin jälkiä ei tule korjata leikkaamalla lasten ja nuorten palveluista. Kunnissa tehdään ne päätökset, joilla turvataan lasten ja nuorten tulevaisuus. 

Jussi Tauriainen (sd.)